Ostin viime viikonloppua varten paperipäällystettyjä karamelleja. Ajattelin, ettei tänä vuonna kukaan pääse tekemään kepposia ainakaan meille. Yhtään Halloween -tyyppiä ei onneksi näkynyt, joten pussi sai olla avaamattomana tähän päivään asti.

Tämä karkkipussi tuo mieleen paljon lapsuusmuistoja. - Äitimme herkku oli Tosca, minä halusin jääkarhukarkit ja yksi nuoremmista sisaruksista valitsi Kiss-Kissit, velipoika keräsi Rexit, muiden herkkuja en muistakaan. Saimme karkkituliaispussin hyvin harvoin, ja siksi sen sisältö onkin jäänyt mieleen. Muistan, että imeskelin pitkään ja hartaasti omaa jääkarhukarkkiani.

Tuntuu, että pussi sisältää nykyisin enemmän makeisia kuin silloin joskus vuonna yks ja kaks, ja noita jääkarhu-ja kissakarkkeja oli pussissa aikoinaan vain yksi tai kaksi kappaletta. Nyt pussi oli ainakin puolillaan juuri noita pitempiä karkkipötköjä. - Ja onkohan kaikkia lajeja, joita silloin oli? Ainakin tuo Suometar on ihan outo minulle.