1280493588_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mittarissa eilisen korkein lämpötila.

Tällaiset hellesäät pysäyttävät, kun ei jaksa tehdä mitään fyysistä. Nyt on kesä, ja monilla onneksi loma-aika. Näistä säistä ei normaalisti Suomessa osata uneksiakaan, ja nyt meillä on monen viikon lämpöaalto.  - Eikö ole hyvä, että voi kerrankin viettää aitoa lomaa? Asennoitua lomaan lomana, eikä stressaantuneena niistä ja näistä puuhista, jotka oli jättänyt lomatekemisikseen.

Onko pakko aina kaiken aikaa ahertaa ja puurtaa, jos ei oikeasti ole siihen pakkoa? Mitäpä jos joskus pysähtyykin -  olemaan? Nyky-yhteiskunnan oravanpyörässä ei enää vapaa-aikaakaan erota, kun sekin on  yleensä täyteen ohjelmoitua aikaa. Oleminen ja rauhallinen lepo helposti unohtuvat. Esim. suursiivoukset ja monet monet kotipuuhat joutavat kyllä odottamaan aikaa suostuisampaa.

Suhtautuminen helteisiin vaihtelee. Asennekysymyshän se onkin, kuten kaikki muutkin asiat. Itse olen ottanut kiitollisena vastaan nämä hellesäät, sillä pidän lämmöstä. Olenkin nauttinut joka solullani. - Etelän maissa, joissa on totuttu kuumuuteen, vietetään päivällä siestaa. Ihmiset selviävät hengissä sielläkin.

Kovat pakkaset puhuttavat vuorostaan sitten talvella. Oma asenteeni paukkupakkasiin vaatii todella muokkaamista.  :D  - Siksipä opettelen suhtautumaan jo nyt  niin, että ensi talvena päätän olla ärsyyntymättä kylmistä ilmoista. Katsotaan sitten tammi-helmikuussa kuinka siinä onnistun. (Kuitenkin vakaasti toivon, ettei niitä pakkasia tule, vaikka hyvin tiedän, että eivät nämä sääasiatkaan ole omissa käsissämme.)