Tämä allaoleva Facebookista kopsattu teksti tuli mieleen, kun luin tänään nettilehdistä uutisen, jossa Vantaan kaupunki kielsi vanhempien lapsilleen tekemän luistelukentän turvallisuussyihin vedoten. - Voi, tätä byrokraattista nyky-Suomea!
Noin kolmekymppisten ja sitä vanhempien ihmisten pitäisi itse asiassa
olla kuolleet. Nykypäivän lainlaatijoiden ja byrokraattien mielestä meidän
60- ja 70-luvuilla syntyneiden ei olisi pitänyt edes selvitä hengissä.
Meidän pinnasängyt oli maalattu lyijyä sisältävällä maalilla. Meillä ei
ollut lapsille turvallisia lääkepulloja, ovia eikä kaappeja ja
pyöräillessä meillä ei kenelläkään ollut kypärää. Joimme vettä
puutarhaletkusta, emme pullosta. Panimme leivän päälle voita ja joimme
limsaa jossa oli sokeria, mutta kukaan meistä ei ollut liian lihava, koska
olimme aina ulkona touhuamassa. Jaoimme limsamme kavereiden kanssa ja
joimme samasta pullosta, eikä kukaan siitä kuollut.
Lähdimme aamulla aikaisin ulos ja tulimme kotiin vasta illalla kun
katuvalot oli sytytetty. Meitä ei saanut kiinni koko päivänä - ei ollut
kännyköitä. Meillä ei ollut Playstationia, Nintendoa tai X-boxia, ei
ainuttakaan TV-peliä, ei 99 TV-kanavaa, ei surround-soundia, ei
kännyköitä, kotitietokoneita tai Internetin chattikanavia. Meillä oli
kavereita, me olimme ulkona heidän kanssaan.
Me putoilimme puista, saimme haavoja, katkoimme käsiä, jalkoja ja
hampaita, mutta ei ketään haastettu oikeuteen niiden onnettomuuksien
johdosta. Ne olivat vahinkoja, eikä niistä syytetty ketään muita kuin
meitä itseämme.
Muistatko ne vahingot? Me tappelimme, saimme mustelmia ja opimme
pärjäämään niitten kanssa. Me leikimme kepeillä ja tennispalloilla, söimme
multaa ja ruohoa. Kaikista varoituksista huolimatta montaakaan silmää ei
puhjennut eikä meissä kasvanut ruohoa lopun elämää.
Me pyöräilimme ja kävimme toistemme luona, koputimme ovelle, kävelimme
suoraan sisään ja osallistuimme keskusteluun.
Jotkut oppilaista koulussa eivät olleet yhtä hoksaavaisia kuin muut, ne
jäivät jälkeen ja jätettiin luokalle.
Tämä sukupolvi on kasvattanut muutamia uskaliaita riskinottajia, parhaita
ongelmien ratkojia ja investoijia. Viimeiset 50 vuotta ovat olleet aikaa,
jolloin uusia ideoita on syntynyt räjähdysmäisellä vauhdilla. Meillä oli
vapaus, fiaskoja, menestystä ja vastuuta. Me opimme sopeutumaan kaikkeen.
Sinä olet yksi niistä.
Onnea!
Toivottavasti tämän näkevät kaikki ne joilla on ollut onni viettää
lapsuutensa ennen kuin lainsäätäjät ja muut viranomaiset alkoivat säädellä
elämäämme meidän omaksi parhaaksemme. Meillä oli elämisen laatua! Hyvä
60- ja 70-luku!!
Kommentit