Kävelin tänään joenrantaa, mutta harmittaavaa kyllä, kamera ei ollut mukanani. Koko luonto oli täynnä ilon ääniä. Kevätilon saattoi kuulla ja nähdä. Askeleetkin tuntuvat kevenevän, vaikka muuten onkin vuoden kiireisin aika, ja väsyttää, kun en ehdi tarpeeksi nukkua. Siksi mahdollisuudet viettää, vaikka vain pieni hetki luonnon helmassa, antaa kummasti voimaa.
Sorsan kevätiloa joella.
keskiviikko, 23. huhtikuu 2008
Kommentit