helmet-normal.jpg

Jokaisella varmasti on omissa joulumuistoissaan monia helmihetkiä.
Usein parhaimmat ja mieleenpainuvimmat muistot taitavat liittyä lapsuuteen tai lapsiin. Joulun perinteet siirtyvät muistojen myötä lapsuudenkodeista omaan perheeseen, ja muotoutuvat sitten yhdistymällä omanlaisiksi.

--------

Oman lapsuuteni joulut vietettiin Käsivarressa yleensä korkeiden hankien ja kovien pakkasten keskellä. Isä hankki kuusen aina jostakin, vaikka asuimmekin kuusirajan pohjoispuolella. Ruotsista ostetut sähkökynttilät, joulukoristeet ja tontut kuuluivat kiinteästi jouluumme.

Joulusauna kutsui aattona radiosta kuunnellun joulurauhanjulistuksen jälkeen. Kaamosajan hämäryys teki päiväsaunastakin tunnelmallisen. Jossain ihmeen välissä äiti oli aina ehtinyt valmistaa jouluruoat, ja viimeiset paketit käärittiin yhdessä iltasella. Isä lähti sitten traktorilla viemään lahjat kylälle sukulaisperheisiin, ja hänen palattuaan tulikin jo joulupukki. Lahjat olivat milloin isommassa, milloin pienemmässä säkissä. Kummasti äiti ja isä aina saivat tonttuiltua jotakin sisältöä lahjasäkkeihin, vaikka rahaa oli niukasti. Lähes jokajouluinen ilahduttaja oli isovanhempiemme lahja, appelsiini jokaiselle. Muistaisin, että appelsiinit oli siihen aikaan kääritty silkkipaperiin, jokainen erikseen. Joskus saimme suklaata tai jotain karkkia lahjaksi sukulaisilta. Ja Amerikan tädin paketti sisälsi aina jotain ihanaa ja erilaista, meille jokaiselle. <3

Ruokapöydässä oli joskus kalaa, kinkkua, naudanlihaa, poroa, jänistä tai vaikkapa metsoa, riippuen metsästysonnesta ja rahatilanteesta. Lanttulaatikko kuului ehdottomasti pöytään, ja rosolli. Jälkiruokana oli Viktoriakiisseli tai sekahedelmäsoppa. Piparkakut ja pulla kuuluivat myös joulun tarjoiluihin.

Jouluaattona sai valvoa kuusenkynttilöiden valaisemassa pirtissä, ja ruoka oli keittiön pöydässä, joten yölläkin sai syödä. Muistankin monena jouluna minullakin olleen sen jouluähkyn, niin ettei sitten vähään aikaan ruoka maistunut. Lehmilläkin pidettiin navetassa valot päällä yön yli. Jouluyössä oli jotakin hyvin taianomaista, ja se oli koettava. - Aamulla kuuden aikaan äiti laittoi radiosta kuulumaan joulukirkon, ja unen läpihän sitä tuli kuunneltua. Hiljainen joulupäivä vietettiin kotona, ainoastaan tärkeimmät koti- ja navettatyöt tehtiin.

--------

puuro-normal.jpg

Oman nykyperheemme yksinkertainen joulu on muotoutunut kahden periaatteessa hyvin erilaisissa oloissa kasvaneen ihmisen (kaupunkilainen ja maalainen) perinteiden yhdistymisessä. Molemmilla meillä on kuitenkin ollut suurperheen joulu, eikä yltäkylläisyys ole värittänyt kummankaan perheen perinteitä. Siksipä olemme saaneet siirtää yhdessä tärkeimpiä jouluarvoja myös lapsillemme. Tärkeintä joulussamme on yhdessäolo ja rauhoittuminen arjen kiireistä. Jouluna meillä syödään yhdessä, lauletaan ja soitetaan, sekä vain ollaan. - Joulupukkiperinnettä emme ole siirtäneet lapsillemme; meillä tonttu tuo lahjat kuusen alle. Lahjat eivät ole joulussamme keskeisiä, ihan pieni joulumuistaminen riittää. <3


Toivottavasti olemme saaneet tarjota lapsillemmekin joulun helmihetkiä; ainakin he ilolla palaavat viettämään kanssamme kotijoulua, vaikka kumpikin on jo omillaan "maailmalla". :)