Terve!
Tuli mieleen taannoinen reissuni Lyylin kahvilaan. Siellä pääsin ratsastamaan huskylla, ja tapasin nukkeja, jollaisia ei tästä kotitalosta löydy. Oli ne hienoja!
Tuollaisilla nukeilla nykyisin leikitään, mutta onneksi ne kelpuuttivat minutkin seuraansa. Sanoivat, että olen söpö. No, kaikkihan niin sanovat, joten kaipa sitten olenkin. ;)
Haluaisin nähdä kyllä vielä myös sen kivan tytön, joka leikki meidän kanssa ja otti meistä yhteiskuvia eri taustoissa. Hän oli taitava kuvaaja.
Kännykkäpä on monipuolinen vekotin, kun se ei olekaan vain pelkkä puhelin. Sillä voi näköjään myös valokuvata, videoida, kuunnella musiikkia, katsella videoita, tv:tä, kirjoittaa, pelata, ja ties mitä. Useimmat lapset käsittelevät älypuhelinta tosi taitavasti, toisin kuin esimerkiksi tuo Iso tonttu, joka joutuu aina vähän väliä miettimään, miten se toimii ja miksi joku juttu vaan yhtäkkiä häviää, eikä sitä saakaan lähetettyä. Tätä blogiakaan hän ei osaa, eikä saa puhelimella päivitettyä.
No, kyllä lapsillakin sattuu erilaisia kömmähdyksiä luurinsa kanssa, olen huomannut. Moni koululainen katsoo koko ajan kännykkäänsä ja pelaa kävellessäänkin. Yksi sellainen tyyppi käveli jalkakäytävällä eilen törmäten suoraan Isoa tonttua päin, kun ei katsonut yhtään eteensä. Onneksi vastaantulija oli ihminen, eikä auto tai puu.
Muuten, monikohan lapsi saa kännykän joululahjaksi tänäkin jouluna? Kännykkä lienee kaikkein toivotuin lahja, ja onhan se monipuolinen, mutta ...
Näitä miettii
Milli-tonttu
Kommentit