Talvi on aikaa, jolloin mieluiten nukkuisin talviunta, karhujen lailla. Elämä soljuu hidastetulla vaihteella, ja keskityn vain pakollisiin puuhiin. Niinpä tämä blogikin elelee nyt säästöliekillä. Uskoisin, että kevätauringon lämpö herättelee elämää täälläkin. Olen kuvannut kameralla nyt talviaikaan paljonkin (sisätiloissa), mutta talvisia luontokuvia tulee otettua todella vähän. Valkoinen on kyllä lempivärini, mutta valkohanget jäävät minulta helposti kuvaamatta; kaipa juuri siksi, kun en pidä talvesta.

 

Pakkasen kuorruttamat huurrepuut ovat kauniita. - Katselen niitäkin mieluimmin ikkunan läpi. :)

 

Viime aikoina on ollut kylmää, liian kylmää. Siivekkäät ystäväni ovat tarvinneet  ihmisten avustamana jokapäiväisen "leipänsä", ja meidän pihalla sitä on tarjottu kiitettävästi.

Onneksi pakkanen on lauhtunut, ainakin tilapäisesti. Päivä on kovaa vauhtia pitenemässä, ja kevät on tulossa. - Onneksi! :)