Syksy on alkanut. Sen kuulee, näkee, tuntee, haistaa, ja maistaakin.
Oma kesäni oli hyvin antoisa ja rentouttava. Otin tietoisesti aikaa itsellenikin, ja yritin elää mahdollisimman paljon hetkessä. Kuuntelin tarkasti sisäisiä viestejäni, ja lepäsin. Olen onnellinen, että tähän tarjoutui tilaisuus.
Kamera ei kulkenut mukanani niin tiiviisti kuin aikaisemmin, mutta sieluni silmin katselin luontoa ja sen elämää sitäkin enemmän.
Tämä on voimamaisemani; lapsuudenkotini maisema, jonka katsomiseen en kyllästy livenä, enkä valokuvanakaan. Oli suuri ilo olla viettämässä kesää näissä rakkaissa maisemissa.
Nautin suunnattomasti tästä eläkeläisen "lomasta" ja kesän lämmöstä, ja keräsin auringonvalosta voimaa, joka toivottavasti kantaa pitkään, talvenkin yli. Yritän pitää mielessäni, että voisin iloita ja muistaa elää hetkessä myös syksyn ja talvenkin, vaikka varsinkaan talvi ei ole lempivuodenaikaani. - Katsotaan sitten keväällä, onnistuinko :)
Kommentit