Viimevuotinen Ruusuperhosen sanahaaste jäi minulla loppuvuodesta kesken, mutta nytpä sitten aloitetaan uusi yritys.

Viikon sana : AKKU

Akku on vekotin, jota täytyy välillä ladata, jotta siitä riittää virtaa. Ihmiseltäkin loppuu virta, jos ei muista välillä varata aikaa virkistäytymiseen. Omat parhaat keinoni ladata akkuani löytyvät luonnosta. Jokaikinen päivä tekee mieli pistäytyä edes hetkisen metsässä, jotta saa kerättyä sieltä voimaa. Koirulit meillä ovat onneksi samaa mieltä, ja koska täällä Riihikalliossa löytyy lähistöltä useita pikkuisia metsäkaistaleita, mutta myös yksi iso metsäalue (Ruotsinkylän metsä), on niistä jokapäiväinen luontoannos helppo käydä haukkaamassa. Liikkuminen luonnossa on ihan tutkimustenkin mukaan tervehdyttävää. Kunto nousee, verenpaine laskee ja stressitaso vähenee. 

En ole varsinainen puunhalaaja, mutta kyllä vankkaan puuhun nojatessa saa aivan erityistä energiaa. Oma voimapuuni on mänty. Täällä eteläisessä Suomessa katselen ihaillen erityisesti korkealle kurottautuvia mäntyjen latvoja, joiden välistä voi luoda katseen taivaalle. 

Aurinko on tärkein voimanlähde koko maapallollemme, ja todellakin se auttaa lataamaan energiaa myös ihmisen sieluun. Rakastan kevättä, jolloin auringonvalo lisääntyy vauhdilla, ja kesää, joka lämpöineen lataa akkujani kestämään edes jotenkuten tylsä ja kylmä talvenaika. :D

Enkä unohda mainita myöskään perheen ja ystävien merkitystä. Ystävyyden lämpö ja voima kantaa ihmisen vaikeidenkin elämänkarikoiden läpi.