(kuva Sardiniasta hotellin kattoterassilta kesällä 2008)
Eilinen iltatunnelma oli kuin suoraan jostain etelän illasta. Minusta tuntuu, että nyt me suomalaiset olemme saaneet ilmaisen (ja vaivattoman) etelänmatkan näiden ilmojen myötä.
Iltaisella koiranulkoilutuslenkillä juttelin muutaman ihmisen kanssa siitä, miten mukava olisi tällaisina iltoina lähteä syömään ulos; niinkuin matkoilla yleensä teemme. Mutta minne, täällä? - Syntyi idea, että jos vaikka naapurit vuorottelisivat ruoanlaitossa, ja vuoroiltoina siirryttäisiin syömään terassilta toiselle, maksua vastaan tietenkin. Tällaisella omakotitaloalueella, jossa kaikki tuntevat toisensa, se saattaisi jopa onnistuakin. Eri asia on, sallisivatko säännökset tällaisia tilapäisiä ravintoloita.
No, ratkaisin asian omalta kohdaltani siten, että menin illalla myöhään ulos syömään. Tein ihanan pizzan, ja kutsuin mieheni mukaan terassille. Hänen mielestään ei ollut enää mikään ruoka-aika, joten jouduin tyytymään omaan seuraani. - Yksin en kuitenkaan ravintolassani tarvinnut olla, sillä "naapuriruokapöydässä" oli neljä siiliä kupeillaan.
Maukas katkarapupizza ja mansikkamehulla maustettu Marskinjuoma, kera ihanan iltatunnelman, oli ihan mukava kokemus. - Naapuripihoilta kantautui haarukoiden ja lautasten kilinää, joten muutkin olivat samalla asialla. :)
P.S. Pizzaan laitoin ensin pohjalle ketsuppia ja juustoraastetta, valkosipulimurskaa, aurinkokuiv. tomaattisuikaleita, sipulinvarsisilppua, katkarapuja, tomaattiviipaleita, tuoretta basilikaa,ja päälle vielä fetajuustoa murusina ja hiukan juustoraastetta. Pinnalle oreganoa.
Kommentit