Tähänhän voisi tottua. :)
Tasan viikko nyt ollut vapaata töistä, ja nopeasti aika näkyy kuluvan näinkin. Onneksi sentään lomani vielä jatkuu ... loppiaiseen.
Aikatauluton elämä on välillä ihanaa, ja olen nauttinut tästä täysillä. Katson, että tämä pitkä joululoma hektisen syksyn jälkeen onkin ihan ansaittua. Takkatulen loimussa, saunan lämmössä ja kynttilänvalossa on ollut hyvä rentoutua.
Joulun lämpöä ovat tuoneet erityisesti läheiset läsnäolollaan. Koko perheen yhdessäolo on nykyisin sen verran harvinaista herkkua, että jokainen minuutti on tärkeää. Tänään onneksi toinen tyttäristämme tulee taas "koiralapsineen" virkistämään muuten niin pysähtynyttä elämää. Vilkkaiden koiruleiden ulkoiluttaminen on hyvää vaihtelua liikkumattomaan olotilaan. Oman pikkukoiramme ulkoilut ovat jo sen verran lyhyitä ja verkkaisia, että teholiikuntaa siinä ei saa.
Joulun ruokapöytä on ollut runsaampi kuin muulloin, mutta hyvin maltillisesti olen osannut siitä napostella. Minulle riittävät kalaisat alkupalat ja jälkiruoka. Onneksi tänä vuonna osasin tehdä luumukermahyytelöä niin ison annoksen, että siitä riitti tarpeeksi itsellenikin. Päätin, että ruokaa teen jouluksi vain sen verran, että se kaikki menee kaupaksi. Aika hyvin siinä onnistuinkin, sillä pakastimeen täytyi turvautua vain leipien osalta.
Jouluisia karkkeja riittää vielä varmaan hyvinkin loppiaiseen, ja herkulliset joululahjasuklaat (tummaa suklaata) saavat ilahduttaa pitkälle kevääseen kahvitauoilla. Yksi pala päivässä on hyvä tahti, ja kahvikupposen kanssahan se maistuu parhaiten.
Kommentit